on 30 maaliskuun, 2021
Kevät tulee kohisten ja viime päivät on saatu nauttia ihanan aurinkoisista päivistä. Päivän pidentyessä ajatukset ovat väkisinkin enemmän ja enemmän lähestyvässä kasvukaudessa ja työntäyteisessä sesongissa. Milloinhan täällä meilläkin nähdään ensimmäiset peltorobotit apuna pelloilla?
Yleisesti tunnetuimpia maatiloilla automatisoituja töitä lienee lehmien lypsy eli lypsyrobotit. Näitä pidempään tiloilla on myös ollut käytössä juottoautomaatteja. Peltoviljelyssä yleisimpiä automaatiotekniikoita lienee erilaiset ajo-opastimet tai peruutuskamerat. Toistaiseksi melko harvinaisia ovat esim. sadonmittauslaitteet säilörehun korjuussa, puimureissa tätä tekniikkaa on käytössä hieman enemmän, kuten ao. kuvasta näkyy.
Digimaatalous-webikahvit- tilaisuudessa helmikuun lopulla kuultiin tanskalaisen AgroIntellli-yrityksen esitys peltoroboteista. Yritys tarjoaa peltorobottipalveluja mm. viljan, maissin tai juurikkaan kylvöön, riviväliharauksiin sekä riviruiskutuksiin. Palvelut on hinnoiteltu heillä vasta 500 ha:sta ylöspäin, eli meikäläisten leveysasteilla näitä tuskin aivan heti nähdään…?
Lukella on vuoden vaihteessa käynnistynyt Flexigrobots-hanke, jonka tavoitteena on tutkia erilaisia robottiratkaisuja maataloudessa. Hankkeesta oli tilaisuudessa kertomassa Juha Backman. Hankkeessa pilotoidaan robotisoitua traktoria säilörehun korjuussa sekä droonin käyttöä kasvinsuojeluruiskutuksissa. Voisiko drooni joskus tunnistaa esim. kasvituholaiset tai rikkakasvit, tehdä päätöksen siitä, tarvitaanko torjuntaa ja samalla tehdä myös itse torjuntatyön? Tällä hetkellä EU:n lainsäädäntö ei vielä tätä salli, mutta kenties jo muutaman vuoden päästä. Ruiskutuksiin soveltuvien droonien hinnat vaihtelevat 17000-35000 euron välillä, eli kohtuullisen arvokkaita laitteita vielä. Laite soveltuu erinomaisesti myös tilojen yhteishankinnaksi.
Muualla maailmassa robotteja käytetään rikkatorjunnassa mm. maissiviljelyksillä sekä myös erilaiset poimintarobotit kasvihuoneissa tai näytteiden otossa ovat tavallisia käytäntöjä. Kristian Möllerin (AgroIntelli) mukaan Tanskassa työleveydeltään 4 metrin kylvökonetta pidetään tehokkaimpana ja taloudellisimpana. Tämän työleveyden ylittävät kylvökoneet vaativat isomman traktorin ja silloin taloudellisuus kärsii. Toki suuret ja painavat koneet lisäävät myös maan tiivistymisriskiä. Olisiko roboteista sekä drooneista apua myös tähän asiaan? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan ?