on 28 helmikuun, 2022
Jälleen täytyy todeta helmikuun menneen kuin siivillä ja huomenna on jo maaliskuu. Alkuvuosi on ollut melkoista hässäkkää lähinnä tukihaun tiimoilta. Eläinten hyvinvointikorvauksen hakuun liittyvät ruokinta- ja nautojen hyvinvointisuunnitelman palautukset, sekä vielä parhaillaan auki oleva EU:n nautapalkkioiden osallistumisilmoitukset. Jälkimmäisestä todettakoon, että haku yksinkertaista, systeemi ei niinkään…
Helmikuun Käytännön Maamiehessä (KM 18.2.2022) oli mielenkiintoinen juttu biostimulanteista. Biostimulantit ovat kasvustoon ruiskutettavia tuotteita, jotka vaikuttavat joko välillisesti tai suoraan kasvin fysiologiaan. Niillä pyritään vaikuttamaan kasvin kasvuun, kehitykseen sekä stressin sietokykyyn, millä voi olla positiivinen vaikutus erityisesti haastavina kasvukausina. Yhtenä ainesosana tuotteissa voi olla esim. merilevästä eristetyt bioaktiiviset aineet ravinteiden kuten typen, boorin sekä kaliumin lisäksi.
Biostimulantteja on ollut markkinoilla jo useita vuosikymmeniä, joten uudesta asiasta ei ole kyse. Syy, miksi niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt Suomessa, on hieman hämärän peitossa. Aiemmin on kenties ajateltu, ettei niillä voi saavuttaa hyötyä meidän viljelyolosuhteissamme, kasvukautemme kun ovat olleet ”vanhoina hyvinä aikoina” melko stressittömät, kasvin kannalta ?. Sään ääri-ilmiöt pakottavat pohtimaan tätäkin asiaa uudestaan. Biostimulanttien käyttöön liittyy myös vielä lainsäädännön kannalta pohdittavaa. Valmisteilla oleva EU:n uusi lannoitevalmistusasetus tuonee tähänkin selkeyttä ja biostimulantit tullaan todennäköisesti määrittelemään lannoitevalmisteina, jolloin esim. kemiallisen kasvinsuojelun mahdolliset käytön rajoitukset eivät koskisi niitä. Tietyllä tapaa biostimulanttien ominaisuudet ovat hyvinkin lähellä kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, pyritäänhän molemmilla sanamukaisesti suojelemaan viljelykasvia tuholaisilta, kasvitaudeilta, stressiltä jne.
Suomessa aihetta näkyvimmin tutkii ja markkinoi tällä hetkellä Yara. Yaran Kotkaniemen koeruuduilla parhaat hyödyt on saatu kasvustoissa, jotka ovat olleet muutenkin hyviä. Biostimulanttien ruiskutus tulisi tehdä pari kolmea päivää ennen stressaavia olosuhteita, mutta miten oikea ruiskutusajankohta käytännössä voitaisiin määritellä? Voisiko esim. maaperäsensorit olla tässä apuna esim. kuivuusstressin tunnistamisessa? Biostimulanteilla on mahdollista myös peitata kylvösiemen, ja tähän meiltä Suomesta löytyykin osaamista jo vuosien takaa. Pro Farm Technologies hyödyntää tuotteidensa valmistuksessa mm. paperinvalmistuksesta syntyviä sivutuotteita kuten ligniinijohdannaisia ja yritys on erikoistunut kylvösiemenen peittaukseen. Lisää infoa löytyy yrityksen nettisivuilta https://www.profarm.org/ Sivut taitavat olla vain englanniksi, mutta eiköhän yhteyttä ottamalla löydy meidänkin murteella tietoa ?
Helmikuussa on edelleen työstetty myös viljelysuunnitelmia, tehty ympäristöluvan mukaisia vuosiraportointeja ja onpa aloiteltu myös yhtä ympäristölupaakin ? Vaikeista ajoista huolimatta, tai ehkä siitä syystä, on pakko etsiä uusia keinoja tuotannon kehittämiseksi entistä kannattavammaksi ja resurssitehokkaammaksi. Keinot voivat olla joko pieniä tai suuria, eikä sillä ole merkitystä kunhan ne vievät toimintaa haluttuun suuntaan. Kehitystä tapahtuu, ja ehkä siinä on juuri näiden vaikeiden aikojen positiivinen puoli?