Toukokuun töissä tarvitaan täsmällisyyttä. Pitää olla täsmällisesti oikeaan aikaan lannoittamassa nurmia, rikkakasvit nurmilta pitäisi torjua täsmällisesti oikeaan aikaan, kylvöissäkin tarvitaan täsmällisyyttä…Tukihakemusten tekokin vaatii täsmällisyyttä; rastit oikeisiin ruutuihin, pinta-alat pitäisi saada täsmäämään…

Täsmälannoitusta nurmien lannoituksessa toteutetaan tänä kesänä asiakastilani Kuikkalahti Dairyn nurmilohkoilla. Levityskartat nurmien lannoitukseen laadittiin talvella Yaran AtFarm-sovelluksella. Levityskartat tehdään edellisen vuoden biomassakarttojen avulla ja siinä käytetään satelliittikuvaa, jolloin nurmen kasvu on kuvan perusteella ollut mahdollisimman hyvä. Suurimmalla osalla tilan lohkoista päiväksi valikoitui 13.6.2020.

Lohkon biomassakartta 13.6.2020. Mitä tummempi väritys, sen parempi nurmen kasvu.

AtFarmissa perusideana nurmien täsmälannoituksessa on kasvuston lohkon sisäisen vaihtelun ”tasoittaminen”. Tällöin hyville lohkon osille – missä biomassakartan mukaan kasvusto on hyvä- typpeä annetaan vähemmän, ja huonompiin kohtiin vastaavasti enemmän. Kuulostaa menevän juuri väärin päin, eikö?

Tällä lohkolla typpilannoitustaso oli keskim. 106 kg N/ha, vaihteluväli 74-130 kg N/ha.

Kasvustokäynnillä 19.5. kyseisen lohkon kasvusto näytti kuitenkin silmin nähden tasaisemmalta, kuin viereisen lohkon ei- täsmälannoitettu nurmikasvusto. Eli voisi äkkiseltään vetää johtopäätöksen, että ajatus lohkon sisäisen vaihtelun vähentämisestä toimii? Näkyykö se myös satotasossa? Se nähdään ja kuullaan kunhan sato on korjattu, tilalla kun punnitaan säilörehusadot eli saadaan luotettavaa tietoa myös siitä. Toki ero ei-täsmälannoitetun lohkon satoon voi johtua monesta muustakin asiasta, mutta antaa tämä ehdottomasti uutta ajattelemisen aihetta. Säästäisikö menetelmä eurojakin, kun ravinteet kohdennetaan täsmällisesti sinne missä niitä eniten tarvitaan? Toiseen lannoitukseen, ja mahdollisissa hivenlehtilannoituksissa toteutus on sitten jo toisinpäin, eli hyviin kasvustokohtiin parempi lannoitus. Lannoitus suunnitellaan silloin kuluvan kasvukauden kuvien perusteella.

Kuvauspäivänä 19.5. nurmikasvuston korkeus oli jo noin 30-40 cm.

Toukokuun viimeiset viikot ovat olleet niin pilvisiä, että tämän kevään uusia biomassakarttoja ei sovelluksessa ole saatavilla, mutta jospa tällä viikolla poutaantuu ja nähdään kartoiltakin, mitä täsmälannoitettu kasvusto näyttää ilmasta käsin!

Ensimmäinen säilörehun korjuu lähestyy, ja toivottavasti kevätkylvöt olisivat jo silloin tehty. Monessa keskustelussa on kyllä ollut esillä sekin epäilys, että kylvöjä jatketaan rehun korjuun jälkeen…Niin, ja tarvitaanhan sitä täsmällisyyttä rehun korjuussakin!

Kokemuksia ja näkemyksiä täsmälannoituksesta luvassa blogiteksteissä jatkossakin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *