on 30 heinäkuun, 2019
Tätä kirjoittaessa taustalla kuuluu mitä ihanin ääni; sateen ropina peltikattoon ? Sadetta on saatu jo odotellakin, mutta tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tällä hetkellä ennustetut sademäärät jäävät melko vähäisiksi, joten helpotusta kuivuudesta kärsivään luontoon sekä peltoviljelykasvustoihin ei ole näköpiirissä, valitettavasti.
Heinä-elokuu vaihteeseen ajoittunee monella nautatilalla toisen säilörehun korjuu, osassa Pohjois-Savoa sitä on jo korjattukin. Nurmikasvustoissa on nyt suurta vaihtelua, mutta satomäärä jäänee monella tilalla heikoksi. Kasvustokäynneillä sekä muissa yhteyksissä käydyissä keskusteluissa onkin pohdittu sitä, vieläkö kannattaisi odottaa josko ne heinät vielä hyvinkin innostuisivat viileämmän ajanjakson siivittämänä uuteen kasvuun; osalla lohkoista kun ei ole juuri mitään korjattavaa. Oma näkemykseni on, että mikäli tavoittelee kolmea korjuuta, niin toinen korjuu kannattaa tehdä näinä päivinä, jotta kolmannelle sadolle jää riittävästi kasvuaikaa. Tällöin kolmas korjuu ajoittuisi syyskuun alkupuolelle. Tiloilla, joilla on erillisruokinta, houkuttelevampi ajatus voi olla toisen niiton viivästyttäminen elokuun puolelle, jotta vältyttäisiin kolmannelta niitolta, jos/kun sille ei ole määrällisesti tarvetta tai sen hyödyntäminen ruokinnassa on haasteellista.
Tällaisia kuivuuden vaivaamia nurmikasvustoja on nyt valitettavan paljon.
Viljakasvustot ovat myös kärsineet kuivuudesta, ja kylillä ajellessa näkee jo kuivuuden pakkotuleennuttamia ohrakasvustoja. Aikaisin kylvetyt kasvustot ovat kärsineet kuivuudesta enemmän, ja myöhemmin kylvetyistä kasvustoista odotetaan vielä ihan kelpo viljasatoa; toivottavasti kesää on jäljellä vielä sen verran, että puitavaksi aiotut kasvustot ehtivät myös puintikelpoisiksi.
Mutta onko nämä kuivat kesät tulleet meille jäädäkseen? Oma veikkaukseni on, että ne tulevat yleistymään ja niihin olisi syytä varautua. Syväjuuriset kasvit nurmiseoksissa kuten ruokonata, apilat tai mailaset kestävät paremmin kuivuutta, joten näitä tulisi olla seoksissa ainakin poudanaroilla maalajeilla. Hyvä maan rakenne, ja erityisesti multavuus lisää maan kykyä pidättää ja luovuttaa kasville vettä ja ravinteita kuivina ajanjaksoina.
Satokautta ja kesää on vielä jäljellä, mutta jo nyt olisi hyvä suoda ajatus seuraavalle kasvukaudellekin. Yhdessä voitaisiin tuumailla vaikkapa:
– nurmiviljelyn kehittämistä nurmikartoituksen avulla; elokuu on hyvää aikaa katsella vielä nurmikasvustoja ja pohtia esim. lannoitusstrategiaa ensi vuodelle sekä nurmiseoksia, kasvustohavaintojen pohjalta
– maanäytteiden ottoa; teetättämällä maanäytteiden otot kauttani, saat Eurofins Viljavuuspalvelusta analyysit alennetuilla hinnoilla! Tarkista siis jo nyt onko viljelemilläsi pelloilla syksyllä 2019 – keväällä 2020 vanhenevia maanäytteitä ja tilaa maanäytteiden otto nyt!
– viljelysuunnitelmaa; seuraavan vuoden viljelysuunnitelma kannattaa teetättää ajoissa. Tällöin voit hankkia parhaiten lannoitusstrategiaasi soveltuvat lannoitteet Sinulle sopivalla hetkellä. Maanparannusainevalintoja voidaan pohtia Neuvo 2020-palvelun avulla, esim. kationinvaihtokapasiteettilaskuria käyttäen, kysy lisää!
Suotuisaa elokuuta toivotellen,
Anu