Lokakuussa on Peltotiedossa ahkeroitu syysilmoitusten sekä maanäytteiden oton parissa. Molempien kanssa on riittänyt mukavasti tekemistä; kiitos siitä kuuluu kaikille asiakkailleni ?

Maanäytteitä ottaessa ehtii hyvin tehdä havaintoja pellon kunnosta, pinnan muodoista ja toki myös kasvillisuudesta. Nurmien havainnointiin tämä syksyinen peltokierros soveltuukin erinomaisesti; nyt onkin jo useammalla kiertämälläni lohkolla selvää, täytyykö keväällä torjua rikkakasveja, tai tehdä täydennyskylvöjä. Toki tuohon täydennyskylvötarpeen suuruuteen ehtii vielä talvi vaikuttaa, mutta syksyn havaintojen perusteella sille joka tapauksessa on tarvetta. Talvi onkin hyvää aikaa hankkia täydennyskylvöön soveltuvat siemenet, eikä vasta sitten kun kylvöille pitäisi lähteä…Raiheinät sekä apilat soveltuvat täydennyskylvöön hyvin, ja lähtevät usein paremmin kasvuun kuin esim. timotei.

Nasevan kiinnosti kovasti maanäytteiden otto, ja meistä tuli ystäviä kertaheitolla 🙂

Syysilmoitusten täyttöjen lomassa ehdin kuunnella myös esityksiä  EGF 2020 konferenssista, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa virtuaalisena, koronatilanteen vuoksi. Alunperinhän tämän Helsingissä järjestettäväksi suunnitellun nurmikonferenssin piti olla allekirjoittaneen kesäkuun kohokohta, mutta niin kuin monen muunkin tilaisuuden, tämänkin suhteen järjestäjät joutuivat pohtimaan tilanteen uudestaan.

Posterinäyttelyssä tutustuin posteriin norjalaisesta tutkimuksesta, jossa oltiin selvitetty onko eri timoteilajikkeilla eroa siinä, miten ne selviytyvät jääpoltteesta. Eroja oli selkeästi ollut ja tämä oli selkeästi näkynyt myös seuraavan niiton sadossa. Tutkimuksessa oli luonnollisesti mukana vain Norjassa viljeltäviä timoteilajikkeita, mutta totuus lienee sama myös Suomessa viljeltävillä lajikkeilla?

Monessa esityksessä ja avauspuheenvuoroissa näkökulmana oli monimuotoisuuden vaaliminen myös intensiivisesti viljellyssä maatalousympäristössä. Seikka, jonka kanssa ”painitaan” varmasti myös muualla Euroopassa, eikä pelkästään meillä. Siksipä olikin hienoa huomata, että esittelijän ehdottamia intensiiviseen viljelyyn soveltuvia, sekä monimuotoisuutta tukevia kasvilajeja onkin meillä ollut kauan jo laajalti käytössä.

Huomenna on Pyhäinpäivä, ja marraskuu jo kolkuttelee ovella. Syystyöt alkavat monella olla jo takanapäin, tai edessä, siksi märkiä pellot alkavat olla että kyntöjä siirtyy sen vuoksi ensi kevääseen. Jospa kohta päästäisiin nauttimaan kirpeistä pakkasaamuista, ja voisi se vesisadekin muuttua jo kohta lumeksi.

Marraskuussa jälleen uusin miettein ?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *