Viime päivinä on nautittu lämpimistä päivistä, ja kevättyöt ovat edenneet vauhdilla. Kylvötyöt alkavat olla siis jo hyvällä mallilla, vaikka muutama viikko sitten epäiltiin, että noinkohan venyvät kesäkuun puolelle. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että kylvöjen ja ensimmäisen säilörehunteon väliin jää monelle tarpeellinen hengähdystauko. Lämpösummaa on kertynyt näihin päiviin mennessä n. 60 astetta. Timotein tähkälle tulo ajoittuu n. 300 asteen lämpösumman paikkeille, mutta tähän vaikuttaa mm. se, millaisissa keskiarvolämpötiloissa lämpösummaa kertyy.

Kylvöjä ajatellen pellot ovat olleet pääsääntöisesti kuivia, mutta routaa on ollut sitten kuitenkin paikka paikoin yllättävän paljon. Koska sateita on saatu vähän, routa on ollut vielä jopa melko syvässä. Nurmien talvituhoja oli -onneksi- ennakoitua vähemmän. Koska nurmien kasvuun lähtö oli toukokuun alun kylmyyden vuoksi todella hidasta, talvituhot paljastuivatkin vasta viime viikolla, kun kasvua todella alkoi tapahtua. Tällaisissa tapauksissa täydennyskylvöä kannattaa tarkoin harkita, ja tehdä päätös huomioiden mm. nurmen ikä. Kun täydennyskylvötarvetta arvioi alkukeväällä, huhti-toukokuun alussa, kannattaa aina katsoa miltä juuristo näyttää; vaikka kasvua ei maan päällä olisi vielä juurikaan tapahtunut, uusia valkoisia juuria voi olla havaittavissa.

Tämä kuva ei tee oikeutta tällä lohkolla ( 1vuoden säilörehunurmi) havainnoituun juuristoon 30.4.2020.
Talvituhoja 2. vuoden säilörehunurmessa. Kohdassa, josta kasvusto on kuollut, on painanne johon talven sadevedet ovat kertyneet ja jäätyneet aiheuttaen jääpoltetta.

Näin hienosti oli peltokanankaali aloittamassa kukintaa 26.5. Vaikka nurmien kasvu on ollut hidasta, rikkakasvit sen kuin porskuttavat. Peltokanankaalin torjunta tässä vaiheessa on jo myöhäistä, mutta samalla lohkolla esiintyneisiin voikukkaan ja hierakkaan ehditään vielä hyvin vaikuttaa.

Kasvustokäyntien lisäksi olen ahertanut tukihakemusten parissa. Tänä keväänä on asiakkaiden kanssa tehty melko paljon peruslohkomuutoksia; lohkoja on päästy yhdistämään joko siksi, että vierekkäisiä lohkoja on päästy viljelemään fyysisestikin yhdessä ( avo-ojat salaojiksi tms) tai sitten korvauskelpoisuuksien siirtojen kautta. Yhdessä tällaisessa tapauksessa saatiin 23 peruslohkosta 10 peruslohkoa; vähentää jatkossa paperityötä huomattavasti 😊

Tänä kesänä minulla on käytössäni lehtivihreämittari viljojen lisälannoitustarpeen määrittämiseksi. Muutamien tilojen kanssa onkin kevätviljojen lannoitus suunniteltu jaettuna lannoituksena. Käymme korrenkasvun alkuvaiheessa mittaamassa kasvustosta lehtivihreän määrää, jonka perusteella saamme tiedon mahdollisesta lisälannoitustarpeesta typen osalta. Laite antaa lisälannoitussuosituksen kevätvehnälle ja ohralle. Käynti on mahdollista tehdä Neuvo2020-järjestelmän puitteissa; mikäli asia kiinnostaa niin olethan ajoissa yhteydessä!

Näistä ja muista mielenkiintoisista havainnoista seuraavissa blogiteksteissä! Toivotaan suotuisaa kasvukautta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *