Kevään korvalla

Miten Sinun maaliskuusi meni? Minun maaliskuuni meni hyvin; tosin onhan nämä pari viimeistä viikkoa olleet hieman poikkeukselliset. Lapset ovat kotikoulussa ja itse en juurikaan ole tehnyt tilakäyntejä, vaan sovitut työt on hoidettu etäpalavereina. Näyttäisi siltä, että alkava tukihakusesonki (tukihaku muuten avautuu 27.4.) hoidetaan varmaan myös suurimmaksi osaksi etäyhteyksien kautta. Ja mikäs siinä, kun vain yhteydet pelaavat; viime tippa ei varmasti tänä keväänä kannata sen paremmin kuin muinakaan keväinä ?

Viime viikolla sain muutaman puhelun koskien nurmien täydennyskylvöä; että kannattaisiko ja voisiko jo lähteä tekemään. Paikoin pellot ovat jo aivan paljaat lumesta, ja yöpakkaset ovat kuivattaneet nurmilohkojen pintaa niin, että se kantaisi traktorin painon hyvin. Jääpoltetta on kyllä ollut paikoin paljon, ja se on varmaan nyt suurempi talvituhojen aiheuttaja syysviljoillakin kuin lumihome. Tästä syystä täydennyskylvölle on todennäköisesti suurempi tarve kuin ”normaalina” keväänä.

Periaatteessa täydennyskylvöt voisi olla järkevää tehdä nyt. Koska pellon pinta on vielä jäässä ja maa vielä muutenkin kylmä, siemenet eivät lähtisi vielä itämään, vaan ovat siellä valmiina kun olosuhteet alkavat olla itämiselle otolliset. Olennaistahan täydennyskylvön onnistumisessa on se, että siemen pääsee kosketuksiin maan kanssa (mahdollinen kuloheinä saatava siis pois), ja tällainen maanpinnan vuorottainen sulaminen päivällä/jäätyminen yöllä voi auttaa siemenen pääsyä maa kosketukseen. Pieni lumisadekin voi olla eduksi; sekin painaa siementä maahan ja samalla antaa kosteutta.

Täydennyskylvettävä siemen riippuu monesta seikasta, esimerkiksi nurmen iästä. Mikäli kyseessä on 1. tai toisen vuoden nurmi, täydennyskylvö kannattaa tehdä monivuotisella siemenellä. Toki raiheinät antavat paremmin massaa jo kylvövuonna, joten niitäkään ei kannata unohtaa!

Alussa jo mainitsinkin, että päätukihaku avautuu näillä näkymin 27.4. Tänä keväänä jatketaan voimassa olevia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia vuodella. Näin menetellään siihen saakka, kunnes uusi ohjelmakausi käynnistyy. Tukiehdotkin ovat hyvin pitkälti ennallaan. Ympäristökorvauksesta on mahdollista jäädä pois ilman takaisinperintää, ja tietyistä lohkokohtaisista toimenpiteistäkin voi luopua, tietyin ehdoin.

Pari viikkoa sitten osallistuin etänä Ruokaviraston järjestämään tukikoulutustilaisuuteen, jossa käytiin läpi myös tulevan ohjelmakauden sisältöä, siinä määrin mitä nyt on tiedossa. Ehkä päällimmäisenä jäi mieleen se, että ympäristökorvauksesta tullaan todennäköisesti ”irrottamaan” melkoisessa määrin toimenpiteitä ns. pakollisiksi toimenpiteiksi. Näistä pakollisista toimista, jotka käytännössä korvaavat nykyiset täydentävät ehdot sekä viherryttämisen vaatimukset, käytetään termiä ”ehdollisuus”.

Tämän hetkisen asetusehdotuksen mukaan näihin ehdollisiin vaatimuksiin kuuluisi mm. maan muokkauksen vähentäminen (pellon kaltevuus huomioon ottaen), talviaikainen kasvipeitteisyys erityisesti eroosioherkillä maalajeilla sekä viljelykierron monipuolistamiseen liittyvät vaatimukset, muutamia mainitakseni. Ympäristön kannalta tärkeitä, ja myös viljelijää ja peltoa hyödyttäviä asioita kaikki, kunhan vain saadaan käytännössä toteuttamiskelpoiset ehdot!

Aurinkoista kevättä!