Hyvää alkanutta vuotta 2021! Tammikuu vaihtuu kohta helmikuuksi ja valoisa aika päivässä on jatkunut selvästi. Alkuvuosi on itselläni vierähtänyt viljelysuunnittelun ja eläinten hyvinvointikorvaushakemusten parissa. Myös opintoni yliopistossa ovat käynnistyneet joululoman jälkeen, etäopetuksessa.

Vuosi sitten tammikuun blogissa toin teille terveisiä Maataloustieteen päiviltä. Blogitekstiä silmäillessäni huomasin, että yksi ”ennustukseni” olikin käynyt tavallaan toteen; metsitystukea aletaan maksaa esim. viljelystä poisjääneille pelloille tai entisille turvetuotantoalueille. Viljelystä poistuneille pelloille ehtona on mm., että kyseiselle pellolle ei ole maksettu maataloustukia vuoden 2019 jälkeen. Haku avautuu maaliskuussa ja tukea haetaan Metsäkeskuksesta. Lisätietoa tuen hakemisesta ym. löytyy mm https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsat-ja-ilmastonmuutos/joutoalueiden-metsitys

Nyt kun lähes kaikki koulutukset ovat siirtyneet etäkoulutuksiksi, tuntuu että kiinnostavia tilaisuuksia olisi enemmän kuin ehtii osallistua. Onneksi hyvin moni tilaisuus myös nauhoitetaan, kuten viime viikolla järjestetty Maitoyrittäjien nurmiwebinaari, joka jäi itseltänikin väliin. Onneksi tämän maksullisen koulutuksen voi ostaa Maitoyrittäjien verkkokaupasta ja kuunnella jälkikäteen, omalla To do-listallani se jo onkin 😊

Tänään tein asiakkaan kanssa viljelysuunnitelmaa hieman eri tavalla kuin normaalisti. Asiakas haluaa opetella käyttämään enemmän itse viljelysuunnitteluohjelmistoaan, ja opastin häntä uuden ohjelman käyttöönotossa. Tällainen tilanne on herkullinen; siinä joutuu itsekin hieman tarkemmin pohtimaan miten vanhat tutut asiat tulevat tehdyksi, sekä perusteita niille. Tehtyämme suunnittelua jonkin aikaa, asiakas totesi, että tämähän onkin melko helppoa.

…mutta sitten siirryimmekin suunnittelemaan nurmilohkojen lannoitusta ja haasteita alkoi tulla! Yhdelle lohkolle ei käynyt sama lannoite kuin viereiselle. Jos lannoitetaan samalla lannoitteella, ylittyy fosfori ja jos vähennetään määrää, kärsii typpilannoitus…No vähennetään lietelantaa… se ei ollut mielekäs vaihtoehto, kun juuri kesällä pitäisi lietettä saada levitettyä mahdollisimman paljon. Ja jos ei levitetä lietettä, ei voi käyttää Seleenisalpietaria ja juuri sitä on varastossa…Yhtäkkiä meillä olikin monta kysymystä, joita oli hyvä pohtia yhdessä, tällä kertaa asiakas suunnitelman teknisenä toteuttajana ja minä vain kommentoijana ja ohjelmistoavustajana. Luulen, että meille molemmille tilanne oli silmiä avaava, vaikka molemmat olemme pestiämme hoitaneet jo jonkin aikaa ja mikään keskustelussa esille tullut ei ollut kummallekaan sinänsä uutta.  Viljely- ja lannoitussuunnittelu onkin mielestäni eräänlaista tasapainottelua kokonaisuuden hallinnan ja lohkokohtaisen räätälöinnin välillä. Käytännön näkökulma täytyy pitää mielessä, jotta suunnitelma on toteutuskelpoinen.

Mutta onkos Sinulla vielä viljelysuunnitelma tekemättä? Mikäli näin on, niin otapa yhteyttä niin hoidetaan se pois Sinun To do-listaltasi. Niinhän sitä sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *