on 16 tammikuun, 2020
No tässäpä niitä nyt olisi; tiedon jyväsiä Maataloustieteen Päiviltä, jotka pidettiin viime viikolla Helsingissä. Paripäiväisessä tapahtumassa esitellään joka toinen vuosi laaja kattaus kotimaista maataloustutkimusta tiiviissä esityksissä sekä posterinäyttelyssä.
Tänä vuonna avaussession puheenvuoroissa keskeisenä teemana oli ilmastonmuutos, ei liene mikään yllätys. ja kyllähän siihen suoraan liittyvä tai sivuava aihe oli esillä myös monessa esityksessä sekä postereissa.
Itse kävin kuuntelemassa useampaakin esitystä jotka liittyivät maan kasvukuntoon, sen parantamiseen tai peltoviljelyn ympäristövaikutuksiin. Yksi kuuntelemani esityksen aihe oli ”metsitystuki osana ilmastopolitiikkaa”. Henrik Wejberg on tehnyt aiheesta Pro Gradu-työn, jonka tavoitteena oli selvittää paljonko maanomistajalle tulisi maksaa jotta hän suostuisi metsittämään peltonsa, erityisesti turvepeltonsa. Tutkielmassa laskettiin pelloille maakuntakohtaiset nettonykyarvot markkinatietojen sekä vuokratasojen perusteella. Metsän tuottoarvo laskettiin myös käyttäen MOTTI-ohjelmistoa. Näin laskettuna tuen suuruus tulisi esim. Pohjois-Savossa olla n. 5000 €/ha. Enpä ihmettelisi, mikäli tulevan ohjelmakauden toimenpiteistä keskusteltaessa tämä tukimuoto olisi vakavasti esillä…
Luken tutkija Ansa Palojärvi esitteli tutkimusta maan mikrobiston mahdollisuuksista maatalouden kestävyyden parantamisessa. Kun ilmastonmuutoksen myötä kasvien stressitekijät kuten taudit, kuivuus, märkyys lisääntyvät, on entistä tärkeämpää, että kasvit ovat kestäviä näitä tekijöitä vastaan. Puhutaan kasvien resilienssistä eli sopeutumis- ja sietokyvystä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voiko viljelytoimenpiteillä vahvistaa pellon mikrobiston määrää ja lisätä kasveille hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta.
Ja kyllähän niillä voi, tutkimuksen mukaan esim. muokkausta keventämällä. Mielenkiintoista oli myös, että maatiaisohra-lajike kykeni astiakokeessa hyödyntämään maaperän mikrobistoa paremmin, kuin ”modernimpi” ohralajike, joka otti ravinteita tehokkaammin. Satomäärä oli kuitenkin maatiaislajikkeella suurempi. Mielenkiintoista, eikö totta?
Tiesitkö, että sen lisäksi että sääolot vaikuttavat luonnollisesti kasvitautien määrään, ne vaikuttavat myös taudinaiheuttajien lajisuhteisiin? Luken tutkimuksessa jota esitteli tutkija Timo Kaukoranta, oli tutkittu hometoksiineja tuottavan Fusarium-lajin lajisuhteita vuosina 2007-2018. Tutkimuksessa mukana olevat kasvilajit olivat kaura, kevätvehnä, rehuohra, mallasohra, syysvehnä ja ruis. Fusarium Graminearum on yksi tärkeimmistä toksiineja muodostavista lajeista, ja se on yleisempi pohjoisemmassa kuin eteläisessä Suomessa. Valitettavasti tämä laji on myös yleistymässä muiden Fusarium-lajien kustannuksella.
Jätettäköön seuraavat ”tietoiskut” seuraavaan blogiin! Pysythän kuulolla 😉