Maan matosista

Osallistuin tänään seminaariin, jonka aiheena oli vapaasti suomennettuna ”vaikuttavatko madot maaperän kasvihuonekaasupäästöihin?” Aihetta esitteli Itä-Suomen Yliopiston ympäristö- ja biotieteiden apulaisprofessori Marja Maljanen.

Maljanen oli perehtynyt ulkomaiseen meta-analyysiin (Lubbers, 2013) kyseisestä aiheesta. Meillä Suomessa tätä aihetta ei toistaiseksi ole tutkittu. Meta-analyysi oli koottu useista eri tutkimuksista, joissa oli tutkittu päästöjä hiilidioksidin ja typpioksidin osalta, mutta ei esimerkiksi metaanin.

Meta-analyysin perusteella madot voivat lisätä hiilidioksidipäästöjä maaperästä jopa 33 % ja typpioksidipäästöjä vielä enemmän, 42 %. Hiilidioksidipäästöjen vaikutus todettiin kestoltaan lyhyemmäksi, riippuen hajotettavan orgaanisen aineksen määrästä, kun taas typpioksidipäästöt vaikuttavat pidempään. Hiilidioksidipäästöihin näyttäisi vaikuttavan maan orgaanisen hiilen määrä samoin kuin hiili/typpi- suhdekin; mitä enemmän orgaanista hiiltä, sitä pienemmät päästöt. Toisaalta typpioksidipäästöt näyttäisivät kasvavan orgaanisen hiilen määrän myötä.

No tästähän voisi äkkiseltään vetää johtopäätöksen, että madotkin ovat nyt sitten huono juttu. Seminaari-esityksessä pohdittiin myös matojen hyviä puolia, joita meta-analyysissä ei juurikaan oltu tarkasteltu. Madot esimerkiksi parantavat maan rakennetta, hajottavat kasvinjätteitä humukseksi sekä lisäävät ravinteikkuutta. Lisääntyneestä ravinteikkuudesta hyötyvät luonnollisesti kasvien lisäksi myös esim. metanotrofit. Metanotrofit ovat pieniä bakteereja tai arkkeja, jotka viihtyvät hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja saavat kaiken energiansa ja hiilensä metaanista. Tämä kaiketi pitäisi laskea matojen ”hyödyksi” myös?

Kaaviokuva matojen monimutkaisesta toimintaympäristöstä 😉

Ajattelisin, että seminaarissa esitetyn meta-analyysin tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti. Kaikki analyysissä olleet tutkimukset olivat kestäneet maksimissaan 200 päivää, ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöt olivat pienempiä pidemmän aikavälin tutkimuksissa. Myöskään esimerkiksi kasvien ravinteiden oton ja matojen välisiä vuorovaikutuksia ei oltu otettu huomioon, mikä mielestäni olisi todella tärkeää.

Onneksemme tästä aiheesta on tulevina vuosina saatavilla ihan kotimaista tutkimustietoakin, kun CarboNurmi ja Juurihiili-hankkeissa asiaan paneudutaan Luke Maaningan ja Itä-Suomen Yliopiston kenttäkokeissa!

…ja pieni videonpätkä aiheeseen liittyen löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=n3wsUYg3XV0

Hyvää alkavaa Adventin aikaa!